Aamuhämärissä ajelin tutun järven rantaan ja suuntasin keskelle järveä syvänteen laitaan. Täkyinä oli jälleen kerran isoja lahnoja, jotka virittelin hyväksi tietämilleni alueille kahden ja neljän metrin väliin.
Aamu valkeni ilman sen kummempia tapahtumia. Lounasaikakin meni ohi, ja siirtelin muutaman vavan puolen päivän aikaan erityyppiseen paikkaan. Kelin pitäisi olla hyvä, paikka on erinomainen eikä järvellä niin kovaa kalastuspainettakaan ole että se passioisi kalat täysin. Päivä alkoi kuitenkin kääntyä kohti iltaa, ja auringon laskiessa aloin keräillä vapoja takaisin ahkioon. Tärpitön mp, näitä on näillä jäillä tullut yllättävän vähän.
Jos jotain positiivista pitää päivästä etsiä niin uudet vipat tuntuvat toimivan. Puristimeen on nippusiteillä kiinnitetty puupalikka korottamaan vippaa ylemmäksi, ja vipan laukaisuvastus on säädettävä. Tammikuun puolella on tarkoituksena panostaa ahvenen ja kuhan täkyilyyn, ja siinä vipan laukaisun on syytä olla mahdollisimman herkkä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti